Suomen Eurooppalaiskissarengas ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 14.12.2013 (1. käsittely) ja 15.3.2014 (2. käsittely).

Patentti- ja rekisteri­hal­lituksen Yhdistys- ja säätiöasiat yksikkö on päätöksellään rekisteröinyt säännöt voimaan 8.9.2014.

 

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Eurooppalais­kis­sarengas ry, ruotsiksi käännettynä Finlands Europé­ring rf ja englanniksi käännettynä epävirallisena nimenä The European Shorthair Cat Club in Finland. Yhdis­tyk­sen koti­paik­ka on Helsinki. Yhdistyksen viral­linen kieli on suomi.

 

Tarkoitus ja sen toteuttaminen

2 §

Yhdistyksen tarkoitus on edistää euroop­pa­lais­kis­san, jäljempänä eurooppalainen, järjestel­mäl­listä ja suunnitelmallista kasvatustyötä ro­dun yleistason kohottamiseksi sekä lisätä rodun tuntemusta ja arvostusta yleisön keskuudessa.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  1. Järjestää kokouksia, koulutuksia, kes­kus­telutilaisuuksia, matkoja ja muita ta­pah­tumia sekä julkaisee tarkoitukseensa liittyvää kirjallista ja muuta materiaalia.
  2. Ohjaa, valvoo ja edistää eurooppalaisen rodunjalostus- ja kasvatustoimintaa.
  3. Järjestää kissanäyttelyitä, ei kuitenkaan myyntinäyttelyitä.
  4. Pitää yllä kansainvälisiä yhteyksiä.
  5. Antaa lausuntoja ja tekee esityksiä euroop­palaisstandardia koskevista ja muista yhdistyksen tarkoitukseen liit­ty­vis­tä asioista.
  6. Voi tarvittaessa liittyä toisen yhdis­tyk­sen, liiton tai muun järjestön jäseneksi.

4 §

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

  1. Hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omai­suut­ta.
  2. Ottaa vastaan lahjoituksia ja testa­ment­te­ja.
  3. Järjestää arpajaisia ja myyjäisiä asian­omaisen luvan saatuaan.
  4. Harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä yh­dessä toimipaikassa.

 

Jäsenet

5 §

Yhdistyksen jäseneksi pääsevät kaikki euroop­palaisesta kiinnostuneet henkilöt, jotka sitou­tu­vat nou­dattamaan yhdistyksen sääntöjä, ohjeita ja päätöksiä. Yhdistyksen hallitus vah­­vistaa jä­se­nyy­den. Yhdistyksen jäsenet ovat:

  • varsinaisia jäseniä
  • kasvattajan suosittelemia jäseniä
  • perhejäseniä
  • kannattajajäseniä
  • kunniajäseniä

Varsinainen jäsen, jolle Fédéra­tion Internationale Féline (FIFe) on myöntänyt kasvattajanimen, voi suositella jäseneksi henkilöä, joka ei ole aiemmin ollut yhdistyksen jäsen ja jonka hallintaan on siirtynyt suosittelijan omalle FIFe-kasvattajanimelle rekisteröity eurooppalainen. Tämä henkilö voidaan hyväksyä kasvattajan suosittelemaksi jäseneksi ja hänet voidaan liittymis­vuotta seuraavan kalenterivuoden alusta hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.

Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jon­ka perheenjäsen on yhdistyksen varsinainen jäsen ja joka ilmoittaa osoitteekseen varsinaisen jäsenen osoitteen.

Kannattajajäseneksi voi­­daan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka on toi­minut yh­dis­tyksen tai eurooppalaisen hyväk­si. Kannatta­ja­jäsenellä ei ole äänioikeutta.

Yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi hallituksen ehdotuksesta hen­ki­lön, joka on merkittävällä tavalla tai pitkä­aikai­sella työllä edistänyt yhdistyksen toimintaa tai muuten ansioitunut yhdistyksen tarkoituksen mukaisessa toiminnassa. Ehdotus raukeaa ellei 2/3 yhdistyksen kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä sitä kannata.

6 §

Hallitus tekee vuosittain syyskokoukselle esi­tyk­sen jäsenmaksuista. Varsinaisilta, kasvattajan suosittelemilta, perhejäseniltä ja kannattajajäseniltä perittävien liit­ty­mis- ja jäsenmaksujen suuruudesta päättää syys­ko­kous.

Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

7 §

Ellei jäsen ole maksanut jäsenmaksuaan kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä, hallitus voi katsoa jäsenen eronneen yhdistyksestä. Jäsenmak­sun maksamatta jättämällä eronneeksi katsottu voidaan hy­­väk­syä hakemuksesta uudelleen jäseneksi, mut­­ta jos uusi liittymisvuosi on eronneeksi katsomisvuotta seuraava vuosi, hä­nen on maksettava alkavan jäse­nyys­­­­kauden maksujen lisäksi eroamisvuoden jäsenmaksu uuden liittymisvuoden jäsen­mak­sun suuruisena.

Jäsenellä on oikeus erota yh­dis­tyksestä ilmoit­tamalla siitä kirjallisesti halli­tuk­selle tai sen pu­heen­joh­tajalle tai suul­li­ses­ti yhdistyksen ko­kouk­­sen pöytäkir­jaan.

Yh­dis­tyksellä on oikeus erottaa jäsen, joka on toi­minnallaan tai käyttäytymisellään huomatta­vasti vahingoittanut yhdistystä tai laiminlyönyt hä­nel­le jäsenenä kuuluvia velvollisuuksia. Näis­tä syis­tä erotettua jäsentä ei voida ottaa uudel­leen yhdistyksen jäseneksi. Erottamispäätöksen te­kee halli­tus, mikäli vähintään 2/3 kokoukseen osallistuvista hallituksen jäsenistä toimenpidettä kannattaa.

Erotetulla tai eron­neella ei ole mi­tään oikeutta yh­distyksen omaisuuteen tai jä­sen­maksujen ta­kai­sin saamiseen.

Hallinto

8 §

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksen valitsemat puheenjohtaja ja viisi (5) jäsentä. Puheenjohtajan ja hallituksen jä­sen­ten tulee olla yhdistyksen jäseniä. Halli­tuk­sen toi­mi­­kau­si on kalenterivuosi. Hallitus va­lit­see keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sih­tee­rin sekä va­­lit­see rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

9 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sih­tee­rin tai tiliasioissa rahastonhoitajan kanssa.

10 §

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen es­tyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kut­sus­ta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hal­­li­tus on päätösvaltainen, kun vähin­tään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai va­ra­pu­heen­joh­taja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten­enem­mis­töllä. Äänten men­nes­sä tasan ratkaisee pu­heenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin ar­pa.

11 §

Päätäntävaltaa yhdistyksessä käyttää yhdis­tyk­sen kokous.

 

Tilit

12 §

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilin­pää­tös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuo­si­­ker­­­tomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevät­ko­kous­ta. Toi­minnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viik­koa en­nen kevät­ko­kous­ta.

 

Kokoukset

13 §

Sääntömääräisiä yhdistyksen kokouksia pide­tään vuosittain kaksi; kevätkokous on pidettävä vii­meis­tään maa­lis­kuun 31. päivänä ja syys­ko­kous viimeistään joulukuun 15. päivänä. Yli­mää­­räinen kokous pide­tään, kun hallitus katsoo siihen olevan syytä tai kun vähintään kymme­nes­osa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä eri­tyi­sesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallituk­sel­ta pyytää. Kokous on pidet­tä­vä 30 päivän ku­lues­sa vaatimuksen esittämisestä.

14 §

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Ko­kouskutsu on toimitettava viimeistään neljä­toista (14) päivää ennen kokousta esittämällä kut­su kirjeitse tai sähköpostitse.

15 §

Yhdistyksen kevätkokouksessa on

A) esitettävä

  1. tilinpäätös
  2. vuosikertomus
  3. toiminnantarkastajan lausunto

B) päätettävä

  1. tilinpäätöksen vahvistamisesta
  2. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille

C) käsiteltävä

  1. muut kokouskutsussa mainitut asiat

 

Yhdistyksen syyskokouksessa on

 

A) esitettävä seuraavalle kalenterivuodelle

  1. toimintasuunnitelma
  2. tulo- ja menoarvio
  3. hallituksen ehdotus liittymis- ja jäsenmaksuiksi

B) päätettävä seuraavan kalenterivuoden

  1. toimintasuunnitelman hyväksymisestä
  2. tulo- ja menoarvion hyväksymisestä
  3. liittymis- ja jäsenmaksuista
  4. toimihenkilöille maksettavista korvauksista

C) valittava seuraavaksi kalenterivuodeksi

  1. hallituksen puheenjohtaja
  2. viisi (5) hallituksen jäsentä
  3. toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

D) käsiteltävä

  1. muut kokouskutsussa mainitut asiat

16 §

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hä­nen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle kevätkokoukseen 10. joulukuuta ja syysko­kouk­seen 10. syyskuuta mennessä.

17 §

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella täysi-ikäi­sellä yksi ääni. Päätökset tehdään, ellei sään­nöis­sä toisin määrätä, yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mie­lipide. Yhdistyk­sen kokouksessa ei voi äänes­tää valtakirjalla. Päätökset tehdään ja vaa­lit toimitetaan avoimella äänes­tyk­sellä, ellei äänestystä suljetuin lipuin ole vaadittu ja kan­na­tettu.

 

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

18 §

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyk­sen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen ko­kouk­­ses­sa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista ja hyväksytyistä äänis­tä. Kokous­kut­sussa on mainittava sääntöjen muut­­tamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Pää­tös on vielä vah­­vistettava samanlaisella mää­­­räenemmistöllä aikaisintaan kaksi kuu­kaut­ta myöhemmin pidet­tä­väs­sä kokouksessa. Yh­distyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yh­dis­tyksen tar­koi­tuk­sen edistämiseen pur­kautumisesta päättä­vän kokouksen mää­rää­mäl­lä ta­val­la. Yhdis­tyk­sen tulles­sa lakkautetuksi käytetään varat sa­maan tarkoitukseen.